Kuukausi: joulukuu 2016

Harjoitusprojektin palaute ja koonti

Jätä kommentti

On aika hieman summata, miten harjoitusprojektit menivät noin niin kuin omasta mielestäni. Heti alkuun on todettava, että plussan puolelle jäätiin ehdottomasti. Suurin osa opiskelijoista sai onnistumisenkokemuksen ja minä opin valtavasta itsestäni, ohjaamisesta ja prosessista. Paljon jäi myös parantamisen varaa, mutta kehittämiselle saatiin ainakin jonkinlainen suunta.

Oppimisen reflektointi

Minulle on alusta asti ollut tärkeää, että opittua reflektoidaan ja jaetaan jotenkin. Usein opiskelijat eivät miellä oppimiseksi kaikkea sitä, mitä ovat tehneet, jos se ei ole ”perinteistä” oppimista. Saattaa myös käydä niin, että joku saa todella suuren oivalluksen, mutta se jää vain hänen opikseen, koska sitä ei jaeta muiden kanssa. Jotta saisimme tehtyä opittua näkyväksi ennen kaikkea opiskelijoille, projektin lopuksi opiskelijat täyttivät monenlaisia ja -muotoisia kyselyitä. Projektinvetäjien mielestä jälkitöitä oli liikaa ja niissä kyseltiin samoja asioita ja toisaalta kysymykset olivat vaikeastiymmärrettäviä. On totta, että lomakkeita oli paljon, mutta ne kaikki olen kahlannut läpi ja minusta niistä kaikista on tullut esille eri asioita. Jatkossa on kuitenkin hyvä miettiä, mikä olisi hedelmällisin tapa ja muoto dokumentoida projektia ja prosessia.

Heti myyjäisten jälkeisenä maanantaina opiskelijat kirjoittivat tiimeissä asiakirjastandardia noudattavan loppuraportin, joka heidän tuli lisätä myös omiin blogeihinsa (meillä jokainen opiskelija pitää omaa blogia, joka opintojen aikana toimii oppimispäiväkirjamaisena varastona, josta myöhemmin kootaan julkinen portfolioblogi, ks. lisätietoja ja esimerkkejä täältä). Lisäksi opiskelijat täyttivät

Opiskelijoiden tuntui olevan kovin vaikeaa sanoittaa jälkikäteen sitä, mitä kaikkea konkreettista he olivat tehneet projektin eteen. Heidän vastauksensa olivat kovin ympäripyöreitä, kuten myös työaikalomakkeen täyttäminen. Opiskelijat antoivat palautetta, että lomake olisi pitänyt jakaa heti alussa. Se kyllä jaettiin, mutta he eivät noteraanneet sitä – emmekä me ohjaajat osanneet korostaa sen merkitystä. Siksi suurin osa täytti sen vasta lopussa. Aika moni tiimi myös täytti tavoitteet todella pintapuolisesti, mikä toki on ymmärrettävää, kun projektin alussa ei vielä oikein tiedetty, mitä tullaan tekemään. Lopussa ei voinut kovin luotettavasti pohtia, mitä olikaan opittu ja saavutettiinko tavoitteet. Opettajaa tarvitaankin todella paljon siinä, että opiskelijat ymmärtävät, mitä ovatkaan oppineet. Kaikista hedelmällisin oli keskusteluni projektinvetäjien kanssa. Jatkossa olisi hyvä ehtiä käydä samanlaiset keskustelut kaikkien tiimien kanssa – toki jonkinsorttisten kirjallisten materiaalien kautta.

Vaikka erilaiset lomakkeet aiheuttivat paljon vastarintaa, on mielestäni tärkeää opettaa opiskelijoille, että etenkin projektityössä on tärkeää tehdä näkyväksi se, mitä, milloin ja minkä verran on itse tehnyt projektin eteen, koska se on todistusta tehdystä työstä. Aina lopputulos ei välttämättä kerro, miten paljon sen eteen on tehty töitä ja mitä matkan varrella on opittu. Siksi on tärkeää osata tuoda prosessia esille. Jotta sen voi tehdä, täytyy siitä jättää itselleen muistijälkiä. Toisaalta tiimioppimisessa vastuu oppimisesta ja omistajuus oppimiseensa on opiskelijalla itsellään. Jotta hän oppii ja kehittää taitojaan, on tärkeää oppia asettamaan tavoitteita ja myös opetella arvioimaan niiden saavuttamista. Rehellinen itsearviointi ei ole kovin monelle nuorelle helppoa ja siksi sitä on syytä harjoitella. Nyt päästiin jo hyvään alkuun.

Oppiminen – Opittiinko jotain?

Harjoitusprojekteihin osallistuneet opiskelijat kokivat pääsääntöisesti oppineensta projektin kautta vähintään yhtä paljon kuin ”tavallisestikin” opettajajohtoisilla tunneilla. Vain 5/30 koki oppineensa vähemmän (vrt. 8/30 koki oppineensa enemmän). Mielenkiintoista on se, että nämä viisi olivat usein juuri heitä, jotka luistivat tehtävistä. Silti he arvioivat oman aktiivisuutensa projektin aikana asteikolla 1-5 vähintään 3:ksi.

Mitä sitten opittiin? Moni nosti tärkeimmäksi opiksi sen, että ymmärsi, kuinka paljon suunnittelua ja mainontaa tapahtuman järjestäminen vaatiin. Usealle tuli yllätyksenä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon ja järjestää. Ennakkosuunnittelun arvostus siis nousi vastauksista.

harjoitusprojekti_oppiminen Projekti- ja tiimityöskentely

Jos opiskelijat enimmäkseen kokivatkin oppineensa yhtä paljon kuin tavallisilla tunneilla, projektityöskentely koettiin työskentelytapana ihan ok:ksi (16/30) tai mukavammaksi työskentelytavaksi (11/30). Vain yksi koki projektimaisen oppimisen kamalaksi, kaksi oli muuta mieltä. Projektityöskentelystä pidettiin, koska se oli vapaampaa, rennompaa, vastuullisempaa ja oikeaa tekemistä. Useassa vastauksessa korostui se, että ei tarvinnut vain istua vaan sai tehdä. Muutama nosti esille myös sen, että hermot meni, kun ei tiennyt, mitä tehdä. harjoitusprojektityoskentely_kokemus

Opiskelijat kokivat projektissa haastavimmaksi epämääräisyyden eli sen, että oli vaikea tietää, mitä tehdä (17 mainintaa). Myös se, että tekemistä ei riittänyt kaikille, oli ongelma (13 mainintaa). Aikataulu ja tiedonkulku saivat myös paljon mainintoja. Projektinvetäjien kanssa puhuimme useaan otteeseen siitä, julkaisemmeko projektitunnit johonkin ja mihin keräämme kaikki tiedot. He eivät pitäneet asiota muiden kannalta tärkeinä, joten niihin ei puututtu. Jos kuitenkin mietitään oppimisen omistajuutta ja työn suunnittelua, ovat molemmat todella tärkeitä asioita.

Tiimityöskentely vaatii erilaista osaamista kuin tunneilla istuminen. 7 mainitsi haastavaksi sen, että saa itsensä tekemään. Opettajan näkökulmasta ongelmana oli hieman se, että tekemättömiin töihin ei tartuttu, ellei niitä nimenomaan määrätty jonkun tehtäväksi. Oma-aloitteisuus puuttui siis osalta. Kukaan ei kuitenkaan kokenut itseään siivellä matkustajaksi mutta kaksi myönsi, ettei tehnyt oikein mitään ja yksi ei osallistunut työskentelyyn lainkaan. Yksi piti omasta(kin) mielestään kuppikuntaa tiimin sisällä. 3 opiskelijaa koki olevansa johtajia,  7 piti itseään tsemppaajana, 1 työmyyränä ja 7 ideoijana. 5 koki päätehtäväkseen huolehtia hiljaisista ja varmistaa, että kaikkien mielipide tulee käyttöön. 3 ei löytänyt omaan rooliinsa sopivaa kuvausta. (Ks. alapuolelta jaottelut.)harjoitusprojekti_roolit

Opitun varmistaminen, arviointi ja tasapuolisuus

Harjoitusprojekteihin lähdettiin lukujärjestysteknisesti hieman ongelmallisesti, sillä projektille ei ollut varattu omaa kurssia vaan sitä tehtiin usean aineen tunneilla. Hieman ryhmästä riippuen projektiin meni eniten tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen tai yrittäjyyden tunteja. Teimme opettajien kanssa päätöksen, että tvt-kurssin arvosana määräytyy projektityöskentelyn kautta ja muihin kursseihin projektityöskentely lasketaan osasuoritukseksi.

Osittain halusin projektiin laajan jälkidokumentoinnin siksi, että pääsen arviointiakin ajatellen kiinni siihen, mitä kukakin teki ja oppi. Se todellisuus, jonka näin tunneillani, ei välttämättä kuvaa opiskelijoiden todellisuutta. Toisaalta lomakkeiden ja itsearviointien ongelma on se, että kyse on aina siitä, mitä opiskelija a) osaa kertoa b) haluaa kertoa tehneensä. Totta kai halusin myös saada mahdollisimman laajasta opiskelijoiden ääntä kuuluviin.

Yhtenä ongelmana meillä oli opiskelijat, jotka eivät havaintojemme mukaan tehneet mitään projektin eteen eivätkä saapuneet myyjäisiin. Onko oikeudenmukaista ja tasapuolista, että hekin saavat kurssista arvosanan? Miten osaamisperusteisuus toteutuu, kun oppimista heille tuskin on kerääntynyt? Ratkaisimme asian ylimääräisellä tehtävällä. Ne, jotka jättivät tulematta myyjäisiin, saivat omansa (videotehtävä, joka toteutetaan tiiminä) ja ne, joiden panos muuten vain oli vähäinen, saivat kirjallisen, Tapahtumajärjestäjän oppaaseen perustuvan osaamisen osoitustehtävän.

Sinänsä lisätehtäväratkaisu on kestämätön ainakin kolmesta syystä. Ensinnäkin on todella vaikeaa ulkopuolisena piirtää viivaa, milloin joku saa lisätehtävää ja milloin ei. Toisaalta nyt mittarina oli se, että oli palauttanut tarvittavat dokumentit, joissa osoittaa, mitä on tehnyt projektin eteen. Toiseksi koen ongelmallisena opettajan antamissa lisätehtävissä myös sen, että astun tiimin itsemäärämisoikeuden päälle – hyvin toimivan tiimin tulisi itse korjata tekemättömyyden ongelmat. Toisaalta jonkinlainen tasapuolisuus toiminnassa pitää olla ja opettajan on oltava sen ylimmäisenä valvojana. Kolmanneksi lisätehtävillä koetetaan vain varmistaa opittu. Mihin jäi taas ajatus prosessiin luottamisesta? Mutta jos joku ei tee mitään vaan vain hengailee mukana, onko hän silloin osa prosessia? Sivusta seuraamalla voi toki nähdä paljon, mutta oppiiko silloin itse mitään?

Kehitettävää

  • Projektin alustava aikataulu on hyvä tehdä selväksi heti alussa. Milloin työtä on tarkoitus tehdä koulussa? Tällöin opiskelijat osaavat suunnitella ajankäyttöään paremmin.
  • Yhtä projektia olisi hyvä hoitaa vain yhden ohjaajan, jotta varmistetaan sujuvuus ja tiedonkulku.
  • Projektia ohjaavan opettajan tukea tarvitaan eniten projektin alussa. Loppua kohden on hyvä antaa enemmän siimaa ja luottaa sekä prosessiin että opiskelijoihin.
  • Projektiorganisaatio on hyvä miettiä paremmin. Nyt oli kolme projektinvetäjää muttei tiimipäälliköitä. Ehkä riittäisi kaksi projektinvetäjää ja jokaiseen tiimiin tiimipäällikkö?
  • Projektien on oltava sen kokoisia, että tehtävää riittää kaikille. Muuten porukka turhautuu.
  • Alussa päätettävä toimiva tiedonjakopaikka.
  • Opettajan ohjausta tarvitaan esim. projektisuunnitelman laatimiseen. Moni työelämän tekstilaji on nuorille vieras.
  • Mietittävä projektin dokumentointia sekä projektin aikana että sen jälkeen. Mitä lomakkeita täytetään?
  • Ohjauksen suunnittelu: Keitä opettaja ohjaa? Tiimipäälliköitä? Projektinjohtajia? Miten puretaan tiimien ongelmia? Miten jaetaan tietoa yhteisesti? Mitä tehdään yhdessä koko ryhmän kanssa, mitä tiimeittäin?
  • Lukujärjestystekniset asiat ja opetussuunnitelmalliset asiat, esim. mihin osioihin projektityö sidotaan? Miten saatavien osaamispisteiden määrä määritellään? Miten varmistetaan, että kaikki saavat tarvittavan osaamisen opetussuunnitelman kaikista osa-alueista?