Benchmarkkaamassa YritysAmiksella

Neljänsille Tiimimestarien lähipäiville matkasimme Kajaaniin. Päivien aiheena oli innovointi, ja pääsimmekin vierailemaan todellisessa ammatillisen koulutuksen innovaatiossa, Kajaanin ammattiopiston YritysAmiksessa. YritysAmista varhaisesta vaiheesta asti ideoimassa ja toteuttamassa olleet koulutuspäällikot Maarit Tartia-Kallio ja Leena Karjalainen sekä peiterooliltaan äidinkielen opettaja Mari Karjalainen valaisivat meille YritysAmiksen tarinaa, ideologiaa ja käytäntöjä.

YritysAmikseen kuuluu liiketalouden, luontoalan ja kulttuurin noin 300 opiskelijaa. YritysAmiksen kantavana ajatuksena on se, että koulu ei ole enää koulu vaan oman osaamisalan yritys, jossa opiskelijat työskentelevät. YritysAmiksesta löytyy oma yritys joka alalle, esimerkiksi PeliAmis, Media-Amis ja HiusAmis. Opettajat ovat vanhempia kollegoita ja opiskelijat nuorempia. Töitä tehdään yhdessä niin, että opettajien rooli on enemmän työnjohdollinen ja toiminnan organisointiin liittyvä.

”Valitsimme rohkeuden”

YritysAmis on ollut virallisesti toiminnassa vuoden 2015 syksystä lähtien. Ennen sitä on kuitenkin luotu pohja täysin uudenlaiselle ja rohkealle tavalle toteuttaa ammatillista koulutusta. ”Valitsimme rohkeuden” –slogan kuvaa osuvasti sitä, mitä Kajaanissa on tehty. Opetusta on lähdetty ajattelemaan täysin uudella tavalla, jolloin opettajien ja opiskelijoiden roolit, opetuksen tavat ja käytänteet, tilat ja toimintaa kahlitsevat järjestelmät (esim. lukujärjestykset) on muokattu uuteen uskoon palvelemaan yhdessä hahmoteltuja arvoja ja perusajatuksia:

• Jokainen ihminen on arvokas siksi, että hän on ihminen. ”Tule sellaisena kuin olet – me kuljemme rinnallasi.”
• ”Tehtävämme on opettaa niitä opiskelijoita, joita meillä on. Ei niitä, joita ennen oli. Ei niitä, joita toivoisimme olevan. Ei niitä, joita on vain opettajan mielikuvissa.”
• Jokaisella on kapasiteettia henkiseen kasvuun.

Uudistamisen pohjalla on yhteinen pohdinta siitä, millainen on ihannekoulu, jossa jokainen voisi ja haluaisi oppia omien kykyjensä mukaisesti. Millaisessa ympäristössä nykyiset opiskelijanuoret haluaisivat toimia ja kasvattaa omaa osaamistaan? Mistä löydetään sytykkeet oppimisen ilon ja tiedon janon sytyttämiseen? Kunpa jokaisessa koulussa käytäisiin tällaista pohdintaa ja uskallettaisiin myös rohkeasti lähteä tekemään uudistuksia valittujen ratkaisujen mukaisesti!

Opiskelu YritysAmiksessa

Opiskelijoiden suunnittelema PeliAmiksen luokka.

Opiskelussa korostuu työelämälähtöisyys. Opiskelijoiden viikoittainen työaika on noin 34-35 tuntia eli sama kuin alan työpaikoilla. (Opettajat ovat töissä vuoroissa niin, että osa tulee ”aamuvuoroon” ja osa ”iltapäivävuoroon”, jolloin joku opettaja on aina paikalla.) Opiskelijoilla on kellokortit, joita he käyttävät koulupäivän aikana. Tosin järjestelmä ei vielä ole kovin toimiva, joten myös perinteinen Wilma on käytössä.

Uusilla opiskelijoilla on syksyn alussa kolmen viikon orientaatiojakso, jonka aikana tutustutaan uuteen opiskelumalliin, opetellaan käyttämään kalenteria ja mutustellaan ajatusta itsensä johtamisesta ja oman työskentelynsä aikatauluttamisesta. Mitä pikemmin päästään kiinni oikeisiin projekteihin, sen parempi, ettei tarvitse poisoppia jo opitusta työskentelytavasta.

Pari kertaa viikossa koko ryhmä kokoontuu opettajan johdolla dialogirinkiin. Muuten opiskelijat työstävät omia projektejaan, joita yritykset ja yhteisöt ilmiantavat koululle ja joita opiskelijat voivat myös hankkia itse. Projektisolut kootaan yleensä kiinnostuksen ja osaamisvajeen mukaisesti niin, että osaamista kertyy niille opiskelijoille, joilta sitä vielä puuttuu. Opiskelijat suunnittelevat opiskeluarjen noin kolmen viikon jaksoissa yhdessä opettajan kanssa.

Kuva Kiihdyttämöstä, joka taipuu esim. elokuvien ja valokuvien kuvaamispaikaksi.

Usein projektit aloitetaan yhteisesti. Opettaja on mukana henkisenä tukena ja apuna mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kun projekti on ohi, siitä tehdään lyhyt motorola, jossa kootaan yhteen, mikä meni hyvin, mikä huonosti, mitä opin ja mitä vien arkeen tai käytäntöön. Lisäksi arvioidaan omaa toimintaa ja tiimin toimintaa yleisesti.

Välillä pidetään myös työpajaopetusta, jos huomataan, että jotain tiettyä taitoa tarvitaan käynnissä olevissa projekteissa. Tällöinkin lähtökohtana on se, että ei opeteta ”varastoon” vaan tarpeeseen.

Kiihdyttämön oppimissoppi.

Toisena vuonna kaikki opiskelijat perustavat NY-yrityksen, jolloin opintoja viedään eteenpäin oman yrityksen kautta.

Kerran kuussa jokaisella alalla on omat hehkutukset, joihin kokoonnutaan nimensä mukaisesti hehkuttamaan opiskelijoiden aikaansaannoksia. Hehkutuksessa jokainen tiimi pääsee kertomaan, mitä on tehnyt. Kerran vuodessa on myös koko YritysAmiksen yhteinen hehkutus, jossa kaikki opiskelijat ovat mukana.

Yhteisöllisyyttä lisäävät hehkutusten lisäksi myös vuosittain valittavat yhteiset teemat, jotka näkyvät toiminnassa. Tänä vuonna teemana on ollut yhdessä innostuminen. Lisäksi koulussa käy erilaisia nuoria innostavia ja kannustavia vieraita, kuten Arman Alizad, Mikael Gabriel ja Klaus Härö.

Opettajan rooli ja oppimisen koordinointi

Media-alan uutishuone, jossa muun muassa aamun aluksi jaetaan työt kuten oikeassakin uutishuoneessa tehdään.

YritysAmiksessa opettaja on pikemminkin vanhempi kollega kuin perinteinen opettaja. Kajaanissa on tietoisesti haluttu lähteä pois opettajan touhuiluista ja siitä, että opettaja tekee ja opiskelijat katselevat (jos katselevat). Yhtenä vahvana pohja-ajatuksena on myös se, että myönnetään opiskelijoiden osaavan ja tietävän asioita jo etukäteen eikä vasta sitten, kun opettaja on ne (kerran) opettanut. Opettaja on kuin tiimivalmentaja, jonka tehtävänä on valmentaa opiskelijoista huipputiimi ja mahdollistaa se, että he oppivat. Ei tehdä puolesta. Opettaja auttaa ongelmatilanteissa ja tsemppaa tiimiä eteenpäin.

Kun ei ole lukujärjestyksiä, ei ole myöskään yhteen luokkaan tai ryhmään sidottua opettajaa. Koulutuspäälliköt ovat antaneet opettajatiimeille vapauden päättää keskenään ajankäytöstään. Koska opettajat ovat töissä eri ”vuoroissa”, paikalla on aina joku opettaja, jolta kysyä apua. Ryhmänohjaajalla on joka viikko pari tuntia oman ryhmänsä kanssa. Lisäksi ryhmänohjaaja käy noin 3-4 viikon välein osaamiskeskusteluja opiskelijoiden kanssa, jotta jokainen tietää, millaista osaamista hän vielä tarvitsee. Osaaminen näytetään näytöissä, muuta ei erikseen arvioida (paitsi ytot, joita ei vielä ole kaikkia saatu integroitua projekteihin). Välillä kaikki ei suju kuin Strömsössä, jolloin yksittäisten opiskelijoiden kanssa räätälöidään omanlaisia oppimispolkuja.

Jokaisessa ”Amiksessa” on seinällä jonkinlainen viikkoaikataulu, jonka läheisyydessä on kaikkien alan opiskelijoiden kasvokuvat. Opiskelijat merkitsevät viikkoaikatauluun itse, mitä ja missä ovat tekemässä, jotta opettajat pysyvät heidän perässään.

Esimerkki projektin kulusta, vastuista ja aikataulusta.

Opiskelijoiden kasvokuvat.

 

Viikkolukujärjestys.

Think big – Opettajat tiiminä ja muutoksen tekijöinä

Maarit Tartia-Kallio ja Leena Karjalainen korostivat esittelyn aikana moneen kertaan, että yksin he eivät olisi uskaltaneet lähteä opetusta muuttamaan nykyiseen suuntaan mutta yhdessä he uskalsivat. Siksi opettajienkin toimintaa on muutettu yksinäisestä, suljettujen ovien takana puurtamisesta tiimimäiseen työskentelyyn, mikä vaatii sitä, että on opittava toimimaan ja suunnittelemaan yhdessä. Keskiössä on koko ajan pidettävä opiskelijat ja heidän valmentamisensa huipputiimeiksi ja –ammattilaisiksi. Muutos ei tapahdu itsestään eikä yhdessä yössä vaan jokaisen opettajan on käytävä prosessi läpi itsensä kanssa. Mallille ja uudenlaiseen opetuskulttuuriin syttyneiden rinnalla on YristyAmiksessakin ”sorastajia” eli prosessi on vielä kesken. Siitä huolimatta kaikki ovat sitoutuneita malliin.

Aivomyrsky – ideoinnin tila.

Kun YritysAmis käynnistyi syksyllä 2015, se oli esittelijöiden mukaan vapaata kelluntaa. Keväällä 2015 heitä oli hirvittänyt lähteä kesälomalle, kun he olivat ymmärtäneet, että he eivät voi tehdä mitään syksyn eteen. Ensimmäisen vuoden aikana kokeiltiin erilaisia juttuja, joista osa sai tuulta siipiensä alle ja jäi elämään, osa ei. Keväällä 2016 kuitenkin YritysAmiksen väki saattoi todeta, että rohkeus on kannattanut ja valittu suunta on oikea. Onnistuminen ei olisi onnistunut ilman monivuotista taustatyötä, jossa on hahmoteltu unelmakoulun suuntaviivoja. Alusta asti tärkeiden asioiden ja teemojen (kuten kestävä kehitys, yrittäjyys ja pedagogiikka) ympärille oli luotu kaikilta mukana olevilta aloilta koostuvia opettajatiimejä. Muutosta on tehty vahvasti opettaja- ja opiskelijavoimin. Myös ylintä johtoa on istutettu dialogirinkiin, jotta mallin ajatukset aukenisivat heillekin.

Ennen kaikkea onnistuminen on vaatinut myös prosessiin luottamista, valittuun tiehen luottamista ja malliin sitoutumista. YritysAmis ei ole vielä valmis mutta jo tällaisena se on todella hieno harppaus kohti uutta opetuskulttuuria.

Hiomo – palaverien ja neuvotteluiden tila

Kovimmat kolahdukset – uudelleenrakennetut käytännöt

• Oppimisympäristön merkitys: Yksi tärkeä uudistus, joka toteutettiin heti aluksi, oli tilojen uudelleenjärjestely. YritysAmiksessa on luovuttu perinteisistä luokkahuoneista, joissa on pulpetteja ja tuoleja jonoissa. Mallia on tilojenkin suhteen haettu työelämämästä – myös luovia tiloja on luotu. Opiskelijat on otettu mukaan uusien tilojen suunnitteluun. Palavereille tarkoitettu Hiomo, ideointiin rakennettu Aivomyrsky, tiimirinkiluokka, Uutishuone ja isompiin tilaisuuksiin ja kuvauksiin soveltuva Kiihdyttämö ovat kaukana tavallisista koululuokista.

 

• Jokainen on markkinoija: YritysAmiksella ei ole ollut omaa markkinointibudjettia vaan jokainen opiskelija ja opettaja markkinoi kouluaan. YritysAmis on vahvasti esillä niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Aina kun jotain tapahtuu, siitä tiedotetaan somessa.
• Työelämälähtöisyys ja seudullisuus: opetusta on rakennettu alueen työelämän ehdoilla niille nuorille, jotka heille on annettu.
• Yhteisöllisyys hehkutusten kautta – sosiaalisen tunnustuksen jakaminen ja yhteen kokoontumisen merkitys.
• Opettajien tiimimäinen toiminta ja yhdessä ajattelu ja suunnittelu kantavana voimana.
• Rohkeuden valitseminen – ja valinnassa pysyminen.
• Koulutuksen uudistuksen peruskysymykset: